Hyvä yhteistyö on painonsa arvosta kultaa!

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi miten helppoa yhteistyön tekeminen on sellaisen kumppanin kanssa, joka tuntee sinut ja yrityksesi pintaa syvemmältä? Pitkäaikaisen yhteistyökumppanin kanssa päivittäiset projektit sujuvat kuin tanssi. Toinen nappaa kiinni jo ajatuksen puolikkaasta. Rutiineihin ei tarvitse kiinnittää erityistä huomiota, oman ajan voi käyttää tärkeämpiin asioihin.

Harvoin tulee ajatelleeksi miten paljon päivittäistä työtä tällainen yhteistyö helpottaa. Usein sille ei tule laittaneeksi juurikaan painoa. Usein sitä jota ei huomaa tehtävän, ei myöskään arvosta. Sen ottaa ikään kuin itsestään selvänä.

Parikymmentä vuotta bisnestä tehneenä hämmästyttää edelleen miten vähän hallinnolliseen sujuvuuteen kiinnitetään huomiota. Kun kaikki toimii, prosessi sujuu ja kustannukset ovat minimissä. Mutta kun joku asia ei toimi, käy helposti niin, että prosessiin sekaantuu moninkertainen määrä ihmisiä ja käytettyjen tuntien määrä karkaa tyystin käsistä. Asioita tehdään useaan kertaan ja monen ihmisen toimesta. Mikä on tämän hinta?

Joillakin yrityksillä on tapana kilpailuttaa hankintansa ja yhteistyökumppaninsa hyvinkin tiheään. Tarkoituksena ensisijaisesti saada kustannussäästöjä ostohinnoissa. Harmillisen vähän tässä kohtaa osataan kiinnittää huomiota sujuvuuteen. Jossain hankinnoissa sujuvuudella ei ehkä ole niin paljon merkitystäkään, jos prosessi on yksinkertainen ja valikoima täysin standardoitu. Tällaisia tapauksia on kuitenkin melko harvoin.

Sanotaan, että yhteistyön arvo mitataan poikkeamatilanteissa – silloin kun kaikki ei menekään suunnitelman mukaan. Miten nopeasti ja laadukkaasti hoidetaan ongelmatilanteet? Usein ne on helpompi hoitaa, kun tuntee yhteistyökumppaninsa hyvin. Silloin tietää heti mitkä asiat tälle ovat tärkeitä ja miten ne saadaan kuntoon niin nopeasti kuin mahdollista.

Miksi toiset haluavat vaihtaa yhteistyökumppaneita tiheään? Olisiko kyse siitä että yhteistyö ei sittenkään ole molemminpuolista – todellista winwin tilannetta ei kyetä löytämään. Vai onko kyse siitä, että yhteistyö ei ole avointa – pieni huoli siitä, että jossain olisi nykyistä parempi yhteistyökumppani.

Olisiko tuossa tilanteessa kuitenkin parempi istua alas ja käydä tilanne läpi avoimesti. Tiedetäänkö edes mitä yhteistyökumppani haluaa ja arvostaa. Yllättävän usein asiat ovat uskomuksia ja oletuksia – asiaa ei koskaan ole oikeastaan käyty läpi. Yhteistyötä aloitettaessa tulisi aina sopia yhteiset pelisäännöt, tavoitteet ja odotukset. Jos mahdollista sopia myös yhteistyön mittarit ja tarkastelukohdat. Ja näissä tulisi myös pysyä.

Miten paljon turhia yhteistyökumppanin vaihtoja ja kustannuksia näissä tilanteista syntyy? Kunpa oppisimme luottamaan toisiimme ja olemaan avoimia siitä mitä arvostamme ja mitä yhteistyökumppaniltamme odotamme. Käsi sydämelle, monenko yhteistyökumppanisi kanssa olet viime aikoina käynyt läpi pelisäännöt ja odotukset? Toisaalta moniko yhteistyökumppani on ottanut saamansa palautteen vastaan ja miettinyt miten siihen pitäisi reagoida? Tai parhaassa tapauksessa tämän pohjalta on yhteisesti sovittu uudet pelisäännöt, joihin myös on sitouduttu.

Tämän syksyn aikana lupaan kiinnittää tähän asiaan poikkeuksellista huomiota. Tämäkin asia, kun on parasta aloittaa ensin itsestä.

 

Kirjoittaja on toisen polven perheyrittäjä, joka yrittää uudelleen ja uudelleen katsoa asioita monesta eri näkökulmasta – mottona edelleen “oppia ikä kaikki”.

Kommentointi on suljettu

Simple Share Buttons