Fiblonin verojalanjälki oli 1,1M€ vuodelta 2017

Suomi  pyörii elinkeinoelämän synnyttämillä tuotoilla. Ainakin näin pitäisi olla. Kaikki valtion ja kuntien palvelut niin kuin myös yksityinen kulutus perustuvat tästä toiminnasta syntyneeseen jalostusarvoon, jota sitten jaetaan monin eritavoin niin yksilöiden kuin yhteisen hyvän mahdollistamiseen.

Kokonaisuus muodostuu hyvin erikokoisista ja monimuotoisista veroluonteisista eristä.

Veroja kerätään joko suoraan elinkeinoelämältä tai välillisesti yrityksen maksamien palkka ja pääomatulojen siirtyessä joko suoraan kulutukseen tai kiertämään niiden palveluiden kautta, jotka pyörivät perityillä veroilla ja maksuilla.

Palkoista pidätetään ennakkoveroja 14,01MRD. Iso summa, jonka maksamiseen valitettavasti osallistui vuonna 2016 vain 1,5 miljoonaa suomalaista.

Loput n. 4 miljoonaa suomalaista eivät siis maksaneet ansiotuloveroa lainkaan (verohallinto 2016).

Vuonna 2016 yritysten verojalanjäljälki oli huikea 43,76MRD. Se on siis summa jonka elinkeinoelämän on ollut pystyttävä tuottamaan ja maksamaan yhteisen hyvän luomiseen veroina ja veronkaltaisina maksuina. Vuonna 2017 Fiblonin verojalanjälki oli yli 1,1M€

Maakunnista eniten yrityksiä oli Uusimaalla, kakkosena tasavahvoina Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa, joita seurasi Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Satakunta.

Tässäkin näkyy maakuntamme merkitys. Vaikka täällä asuu vain 4% Suomen väestöstä, on maakuntamme lisäarvo merkittävästi väestöpohjaamme suurempi. Teemme siis paljon korkean jalostusarvon tuotantoa, joka tuo Suomelle huikeat vientitulot, joiden tuotoilla pyöritämme Suomea ja mm. Satakunnan kuntia.

 

Kirjoittaja on Satakunnan kauppakamarin hallituksen 1. varapuheenjohtaja ja toisen polven perheyrittäjä, joka inspiroituu luonnosta ja haaveilee erilaisuuden ymmärtämisestä.

Kommentointi on suljettu

Simple Share Buttons