Optimistisen ajankäyttäjän kolme sudenkuoppaa

Työnilo syntyy, kun ajankäyttö on jokseenkin tasapainossa työn, vapaa-ajan ja unen kesken. Se on hyvin tiedetty ja tunnustettu fakta, mutta sitä on välillä vaikea toteuttaa.

Olen optimistinen ajankäyttäjä eli paheeni on suunnitella päiväni ja viikkoni liian täyteen. Tiedän jo etukäteen, että voimavarani eivät aina riitä hyvään lopputulokseen. Työnilo on kuin kaksiteräinen miekka – kun tekee mielekästä työtä, on haasteena muistaa, ettei tee sitä liikaa. Innostuneena päivät saattavat tulla liian pitkiksi, kun työnimu on voimakas.

Yksiluonteenpiirteeni on auttaminen. Suunnittelen työaikani hyvin, mutta koska mielelläni autan muita heidän haasteissaan ei suunnitelmani aina toteudu sellaisenaan. Tässä asiassa joudun koko ajan kehittämään itseäni tarkemmaksi, jotta osaisin tehdä aikatauluistani riittävän väljiä. En kuitenkaan halua luopua itselleni tärkeästä auttamisesta, joten minun on muistutettava itseäni suunnitelmissa pysymisestä. Niinpä tämä on asia, joka minun pitää vain huomioida suunnitelmia tehdessäni. Toistaiseksi en ole siinä kovin hyvin onnistunut, mutta koska olen tästä haasteesta tietoinen, pystyn kehittymään jatkossa ehkä inan verran paremmaksi suunnittelijaksi myös tämän tiimoilta.

Viikkoni alkaa sunnuntaina sillä, että käyn läpi tulevan viikon aikataulut. Samalla varmistan, että viikko pitää sisällään riittävästi minulle tärkeitä asioita kuten liikuntaa, itseni kehittämistä ja ystäväaikaa. Viikot eivät ole veljiä keskenään, joten välillä hyväksyn sen, että viikon sisältö ei välttämättä ole tasapainossa, mutta sitten huolehdin siitä tulevina viikkoina niin, että muutaman viikon sisällä asiat tulevat tasapainoisiksi. Jos lipsun suunnittelemisesta, huomaan sen heti omassa jaksamisessani.

Kannustan ehdottomasti panostamaan sunnuntaina hetken tulevan viikon aikatauluihin. Erityisesti kannustan huomioimaan, että viikossa on riittävästi liikuntaa. Ja nimenomaan sellaista liikuntaa, joka tuntuu itsestä mielekkäältä. Itselläni kesti pitkään, että löysin sellaiset lajit, joista nautin ja jotka eivät tunnu suorittamiselta. Pidän myös huolta, että viikossa on asioita, joista saan erityistä voimaa. Itselleni ne ovat paljolti itsensä kehittämistä, mutta myös kulttuurista nauttimista tai ystävien kanssa yhdessäoloa.

Työn kannalta pidän tärkeänä myös sitä, että viikkosuunnittelussa on riittävästi asiakasaikaa. Vaikka en tee varsinaista myyntityötä, pidän äärimmäisen tärkeänä, että kontakti asiakaspintaan pysyy tuoreena.

Kolme vihjettä optimistiselle ajankäyttäjälle:

1. suunnittele viikko

2. tarkista, että siellä on riittävästi aikaa vapaa-ajalle ja levolle

3. jos suunnitelma ei toteudu, älä hermostu, vaan mieti mitä jatkossa voisit tehdä paremmin.

Kehitä ja kehity. Muista, että tarkoitus ei ole tulla valmiiksi vaan tehdä asioita sujuvammin.

Sanomattakin on selvää, että myös lomalle on paikkansa. Vuoden ensimmäinen puolisko on ollut täynnä mielenkiintoisia, mutta myös varsin haastavia projekteja. Nyt on aikaa rauhoittua ja ladata akkuja. Rentouttavaa lomaa minun puolestani!

 

Kirjoittaja on toisen polven perheyrittäjä, joka kokeilee ja kehittää – epäonnistuu ja yrittää uudelleen. 

Kommentointi on suljettu

Simple Share Buttons