EUDR on valtavan merkityksellinen ja positiivinen asia, sillä se käytännössä pakottaa kaikki EU:n kanssa kauppaa tekevät sekä unionin omat toimijat pitämään aidosti huolta siitä, että tuotettu hyödyke (tässä vaiheessa soija, öljypalmu, kahvi, kaakao, kumi, nautakarja ja puu sekä tulevaisuudessa esim. maissi) ja suurelta osin niistä valmistetut tuotteet eivät aiheuta metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä, ihmisoikeuksia on kunnioitettu ja koko tuotantoketju on tarkkaan ja ajantasaisesti tiedossa. Asetuksella halutaan estää se, että viljelymaita tulisi lisää, koska maailman metsistä on hävinnyt yli 10% viimeisen 30 vuoden aikana ja tahti on vain kiihtynyt. Metsien tilan heikkenemisellä tarkoitetaan sitä, että luontaisesti uudistuva metsä korvattaisiin esim. kumi-, palmuöljy- tai hedelmäpuuviljelmällä. Urbaani rakentaminen on rajattu asetuksessa pois.
Siirtymäajan jälkeen koko tuotantoketju ja alkutuotanto ja nautakarjan osalta lehmien koko elinkaaren kasvu- ja oleskelualueet on rekisteröitävä sähköisesti karttakoordinaatioilla tai aluerajoilla. Alkutuotanto ja hankintaketju joutuu lisäksi täyttämään määrämuotoisen due diligence -vakuutuksen asetuksen noudattamisesta ko. raaka-ainetta tai lukuisista niistä valmistetuista lopputuotteista eräkohtaisesti EU:n sähköiseen TRACES -järjestelmään. Tämä vaatimus koskee tavaran tuojia/viejiä EU:n tulli-ilmoituksessa ja myös lopputuotetta markkinoille saattavia yrityksiä (toimijoita) EU:n sisäkaupassa. Esimerkiksi Fiblon myydessään lautasliinoja on ”toimija”, jonka on kaikessa B2B -kaupassa raportoitava eteenpäin toimitusketjuun asiakkaille TRACES- järjestelmän eräkohtaiset seurantakoodit. Samoin private label -tuotteita Suomen markkinoille tuova tukkukauppa on toimija, jolla on samat velvoitteet. Fiblonin B2B -asiakkaat ovat pääosin asetuksessa määritelty ”kauppaa käyviksi yrityksiksi”, jotka on velvoitettu edellyttämään Fiblonilta EUDR -vakuutuksesta eräkohtainen seurantakoodi ja säilyttämään sen viisi vuotta.
Mikäli joku toimitusketjussa rikkoo asetusta, voidaan hänelle määrittää Suomen lakiin tulevien EU-asetusten mukaisesti sakkoja jopa neljä prosenttia vuosiliikevaihdosta EU:n alueella ja toimijakieltoja liittyen julkiseen rahoitukseen tai kaupankäyntiin. Suomessa valvova viranomainen on Ruokavirasto ja EU:n valvontakoneistoon kuuluu tullin lisäksi myös mm. Copernicus -satelliittivalvonta ja ilmiantojärjestelmät.
Miten tästä voi tulla kilpailuetu?
EU on markkinana niin iso ja merkittävä, että ennemmin tai myöhemmin koko maailmankaupan on siirryttävä noudattamaan EUDR:ää. Ja tuskin kukaan vastustaa alkuperäistä tarkoitusta eli maailman metsien eli keuhkojen pelastamista. Toki alkuvaiheessa esim. Brasilia on uhannut myydä naudanlihaansa enenevässä määrin Kiinaan, USAn senaattorit ovat lobanneet asetuksen hylkäämistä ja Kiina uhannut kieltää rakennuspuumateriaalin toimittamisen EU:hun. On puhuttu kauppasodista ja isoista globaaleista tuotantoketjujen katkoksista. Toisaalta isot monikansalliset soija- ja palmuöljyn tai kahvin kanssa toimivat yritykset ovat todenneet asetuksen olevan toteutettavissa ja sen vuoksi pienetkin varmasti seuraavat perässä. Alkuvaiheessa saattaa maailmanmarkkinoilla olla kahta hintaa: vastuullisesti EU -kelpoisesti tuotetuille erille korkeampi ja muille alhaisempi. Tämä kuitenkin tasoittuu ajan myötä. Aikaisemmin on jo nähty, että mm. kalateollisuus on oppinut käyttämään lähes vastaavaa järjestelmää. Tulevina vuosina yritykset, jotka täyttävät velvoitteet ja osaavat/viitsivät paneutua raportointiin, tulevat olemaan markkinoilla voittajia. Vastaavasti toimijat, jotka näkevät tarvittavat investoinnit liian hankalina, tulevat tippumaan pois.
Lisää työtä ja kustannuksia
Fiblon on arvioinut, että alkuvaiheessa tämä ja muut EU:sta samanaikaisesti tulevat vastuullisuuteen liittyvät säädökset työllistävät lähes yhden henkilön täyspäiväisesti. EU:n vaatimusten mukaisesti esimerkiksi lautasliinoissa käytettävä puumateriaali on tiedettävä lajikohtaisesti niiden latinankielisillä nimillään. Pehmopaperi on pitkä- ja lyhytkuituisen puuaineksen sekoitetta. Valkoisessa lautasliinassa voi olla raakapuuna raudus- ja hieskoivua, poppelia, eukalyptusta, metsäkuusta, mäntyä, contortamäntyä tai haapaa. Lisäksi korjuumaat ja -alueet sekä korjuuajat on tuotantoketjussa rekisteröitävä ja Fiblonin on oltava niistä tietoinen. Koska laadukkaasti toimivalla teollisella toimijalla pitää olla vähintään kaksi aktiivista raaka-ainetoimittajaa, on tiedon kerääminen, rekisteröiminen ja eteenpäin raportointi valtava urakka. Toisaalta jos vaatimuksia ei täytetä, tuotteitamme ei saa EU:n alueella myydä tai viedä ulos.
Onneksi Fiblon on jo aikaisemminkin toiminut vastuullisesti ja ostanut paperiraaka-ainetta ainoastaan lähialueilta (EU/EFTA) ja pääsääntöisesti Itämeren alueen maista. Kaikki puupohjainen raaka-aine on ollut vastuullisen metsänhoidon laatujärjestelmän FSC® -sertifoitua. Raaka-aine täyttää myös tiukat pohjoismaisen ympäristömerkki Joutsenen kriteerit sekä on EU:n laittoman metsänhakkuuasetuksen (EU timber act) alaista. Olemme myös käynnistäneet mittavat tietoliikennehankkeet, jotta raportointia saataisiin mahdollisimman paljon automatisoitua. GS1:n Synkka -tuotetietopalvelu tukee myös tiedonvaihtoa mm. puulajien raportoinnin osalta. Lisäksi olemme olleet tiiviissä yhteistyössä kaupan toimijoiden kanssa.
Aikataulusta ja lopputulemasta
Siirtymäajan pidentäminen vuodella on suuri helpotus, koska EU:n raportointijärjestelmän (TRACES) aikataulu on ollut liian tiukka. Alkuperäisen suunnitelman mukaan järjestelmän aukeamisesta (16.12.2024) olisi jäänyt vain pari viikkoa käyttöönottoon ja omien järjestelmien kehittämiseen. Erilaiset järjestelmät ovat haastavia varsinkin pientuottajille EU:n ulkopuolella ja myös meidän teollisuudenalallamme, jossa sellukattilassa voidaan keittää puuta jopa sadoilta eri metsäpalstoilta ja lukuisista eri puulajeista. Suomessa oikeusministeriö ja oikeusasiamies ovat pyytäneet lakiluonnosta muokattavaksi ja eduskuntakäsittelykin tulee viemään oman aikansa. Kansallista liikkumavaraa on tehtävä mm. puuteollisuuden prosesseista johtuvien tarkkojen eräseurantahaasteiden vuoksi. Muutama isokaan EU- maa (esim. Puola) ei ole vielä ilmoittanut komissiolle omaa valvovaa viranomaista eli EU -valtiotkaan eivät ole vielä täysin valmiita.
Vuoden siirtymäajalla päästään paremmin varmistamaan, että tarvittavat tiedot saadaan kerättyä, raportoitua ja siirrettyä eteenpäin toimitusketjussa sekä viranomaiset pystyvät rakentamaan oman seurantajärjestelmän sekä kaikki EU- maat saavat kansallisen lainsäädännön vastaamaan asetuksen vaatimuksia. Asetuksessa on vielä paljon tulkinnanvaraisuuksia, joita komissio ja viranomaiset yrittävät ratkoa – mm. voiko suomalainen maanviljelijä rakentaa enää uusia pihanavettoja tai miten sellutehtaan läpi kulkeva valtava puumassa saadaan järjestelmään rekisteröityä edes jotenkin.
EU:n parlamentti hyväksyi 14.11.2024 kokouksessaan myös muutamia lisäyksiä EUDR:n tulkintaan, joista merkittävin on uuden EI-RISKIMAA -luokituksen lisäys ja siihen liittyvät lievennetyt raportointivelvollisuudet. Komissio sai tehtäväksi tulkita uutta lisäystä ja selventää, mitä se tarkoittaa käytännössä.
Kuluttaja ei tule vastaisuudessakaan tietämään puu- tai metsäkohtaisesti, mistä lautasliinan tai suklaapatukan raaka-aineet ovat tulleet. On kuitenkin pystyttävä varmistamaan, että ne eivät ole aiheuttaneet metsäkatoa tai heikentäneet metsien tilaa. Niissä talkoissa olemme kaikki mukana!
Kirjoittaja toimii Fiblonilla vastuualueenaan Director of sales and business development