Porin Reposaaressa järjestettävä Sensommar Filmfest sai alkunsa halusta luoda jotakin aivan muuta kuin perinteinen elokuvafestivaali. Festivaalijohtaja Severi Koivusalon mukaan lähtökohtana oli tunnelma.
– Ajatuksena ei ollut tehdä leffafestaria leffafestarin vuoksi, vaan halusimme rakentaa kokemuksen, jossa paikka, vuodenaika ja yhdessä koettu kulttuuri muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden, hän kertoo.
Reposaari osoittautui tavoitteelle täydelliseksi ympäristöksi. Alueen historia, idylliset puutalokorttelit, satama, teollisuus ja vahva paikallisidentiteetti tarjoavat puitteet, joita ei voi rakentaa keinotekoisesti.
– Reposaari on hauskalla tavalla kaupunki pienoiskoossa. Siellä on omaleimainen tunnelma, josta olemme ammentaneet teemoja ja tunnelmia myös festivaalin ohjelmistoon, Sensommarin luova johtaja Laura Asmala täydentää.
Myös festivaalin nimi Sensommar syntyi vahvan tunnetilan ympärille. Koivusalo ja Asmala kuvailevat sen sisältävän sekä kaihoa että kauneutta.
– Täällä pohjolassa kesä on lyhyt ja siihen ladataan paljon odotuksia. Sensommarissa on mukana ajatus loppukesän hetkestä, kun jotain täytyy jättää taakse ja samalla jotain uutta ja innostavaa on edessä, Asmala kuvailee.
– On ollut hauska huomata, miten tunnistettava ja jaettu tunne on ollut yleisön keskuudessa, Koivusalo täydentää.
Tunnelma syntyy yksityiskohdista
Vaikka festivaalin ytimessä ovat elokuvat, kävijöiden palautteissa tärkeimmäksi tekijäksi nousee vuodesta toiseen tunnelma. Se ei ole sattumaa.
Muotoilua Aalto-yliopistossa opiskellut Laura Asmala lähestyy festivaalin rakentamista luovasta näkökulmasta. Tavoitteena on, että kaikki tapahtumassa näkyvä ja koettava tukee eheää kokonaisuutta.
– Kukat, kalusteet, tilat, värit, tarjoilu ja materiaalit rakentavat tunnelmaa: kaihoa ja kauneutta. Tajusin vasta tapahtumaa pari vuotta tehtyäni, että olemme luoneet taiteen ohella brändin! Asmala naurahtaa.
Festivaalin näyttämöinä toimivat esimerkiksi Reposaaren vanha VPK-talo, kirkko ja muut ainutlaatuiset rakennukset. Olemassa olevaa ympäristöä ei pyritä peittämään, vaan sen ominaispiirteitä päin vastoin korostetaan.
Autenttisuus näkyy myös siinä, ettei festivaali tavoittele kasvua hinnalla millä hyvänsä.
– Emme halua maksimoida kaikkea tai tehdä asioita kuten muut ovat tehneet. Meille on tärkeää, että tapahtuma säilyttää oman luonteensa ja tietyn intiimiyden myös tulevaisuudessa, Koivusalo kertoo.
Pieni yksityiskohta voi jäädä mieleen
Kasvuakin on vuosien varrella tapahtunut. Siinä missä ensimmäisenä vuonna 2023 myytiin 800 näytöslippua, tänä vuonna vastaava luku oli yli 4 000. Tapahtuman kokonaiskävijämäärä ylsi jo viiteen tuhanteen.
– Haaveemme on löytää lakipiste, jossa toiminta olisi taloudellisesti vakaalla pohjalla ja samalla säilyttäisimme tapahtuman intiimiyden, Koivusalo kertoo.
Kävijöitä on riittänyt niin Satakunnasta kuin pääkaupunkiseudulta, ja mukaan mahtuu monen ikäisiä elokuvan ystäviä. Syyt ovat selvät: Sensommarin arvoissa yhdistyvät vahva paikallisuus, yhteisöllisyys, kaksikielisyys ja kestävyys. Harkitut yksityiskohdat saavat kävijän tuntemaan itsensä osaksi jotakin ainutlaatuista.
Yksityiskohtiin on alusta asti kuulunut myös ruoka: festivaalin Kino Kahvilan ruokatarjoilu on tärkeä osa kokonaiselämystä. Kun kävijä nauttii huolella valmistetun annoksen historiallisessa miljöössä, myös pienillä yksityiskohdilla on merkitystä. Hyvä esimerkki ovat festivaalia varten personoidut, Fiblonin tuottamat lautasliinat.
– Pieni asia, mutta samalla piste i:n päällä. Kun kädessä on huippuannos ja pöydällä lautasliina, jossa lukee Sensommar, kokemus tuntuu viimeistellyltä. Lisäksi saamme tehdä yhteistyötä hienon paikallisen toimijan kanssa, Koivusalo kehuu.
Yksityiskohta näkyi myös festivaalivieraiden jakamissa somesisällöissä.
– Ihmiset jakoivat paljon kuvia, joissa lautasliinat näkyivät. En ollut edes ajatellut sitä näkökulmaa etukäteen, Koivusalo naurahtaa.