
Trendi sanan alkuperä juontaa sanasta trendan, jonka takaa löytyy merkitykset pyöriä ja kiertää. Trendit ovatkin syklisiä enemmän kuin lineaarisia. Ne nousevat ja sammuvat.
Trendin merkitys on viime vuosina vähentynyt, sillä maailma on muuttunut niin, että jokainen meistä voi luoda nopeasti ja näkyvästi monenmoista uutta. Niinpä on vaikea hahmottaa erillisiä trendisuuntia samalla tavalla kuin aikaisemmin.
Saamme jatkuvasti tietoa monilla eri kanavilla. Kuka tahansa voi viestiä lähes mistä tahansa milloin tahansa – yhtä nappia painamalla tieto on ympäri maailmaa nähtävissä tai kuultavissa. Sosiaalinen media on kaikkien käytössä ja sen myötä uudet tuulet puhaltavat halutessa nopeasti.
Voikin sanoa, että meillä on valtavasti trendejä yhtä aikaa pitkin ja poikin ja päällekkäin. Lähes kaiken voi sanoa olevan trendikästä.
Trendit syntyvät ja kuolevat nopeasti
Trendit eivät enää ole lineaarisia, vaan meillä on jatkuvasti monia trendejä päällekkäin. Ne syntyvät nopeasti ja voivat myös painua pois nopeasti ja toisaalta ne voivat myös nousta uudelleen pinnalle hetken päästä. Aina uutta ei tarvitse keksiä, vaan voidaan ammentaa asioita menneestä. Perinteet, jo aikaisemmin hyviksi todetut toimintatavat, pulpahtavat silloin tällöin uudelleen esiin ja kokevat renessanssin. Viime aikoina näin on käynyt monesti.
Välillä tuntuu, että lähes kaikki on trendikästä, jos sitä katsotaan vain tämän sanan merkityksessä. Jokainen meistä voi julistautua trendiguruksi ja kertoa mielipiteensä asiasta kuin asiasta.

Megatrendit säilyvät pidempään
Megatrendit ovat pysyvämpiä. Sitran vuonna 2023 nimeämät ja vuonna 2024 vahvistamat megatrendit ovat: luonnon kantokyky murenee, hyvinvoinnin haasteet kasvavat, demokratian kamppailu kovenee, kilpailu digivallasta kiihtyy ja talouden perusta rakoilee. Näistä on vaikea olla eri mieltä vuoden 2025 alussakaan.
Elämme keskellä ekologista kestävyyskriisiä. Kuormitamme sekä elollista että elotonta luontoa yli kantokyvyn rajojen. Tämä on asia, jota kukaan meistä ei voi jättää huomiotta. Haasteena on, että kuluttajakäyttäytyminen muuttuu kovin hitaasti ja usein helppous, vaivattomuus ja edullisuus ajaa kestävyysajattelun ohi.
Koska monia kuitenkin kiinnostaa, mikä nyt olisi enemmän in tänään kuin eilen, niin nostan tähän muutamia omia subjektiivisia huomioita näkemästäni ja kuulemastani.
Värit
Tekstiilialalla ovat pinnalla murretut, joidenkin mielestä jopa ”likaiset” värit.
Pantone-instituutti valitsi vuoden väriksi Mocha Moussen, suomalaisittain suklaavaahdon tai yksinkertaisimmin ruskean. Tämä sävy kuvaa instituutin mukaan nautintoa ja herkullisuutta. Ruskean sävyä ei ole valittu vuosikausiin Pantonen vuoden väriksi.
Tikkurila puolestaan valitsi vuoden 2025 väriksi Nocturne N348 sävyn. Tämä sinisen sävy peilaa tyyneyttä ja mielenrauhaa, luottamusta ja rauhallisuuden tunnetta.

Myös Heimtextil kuratoi vuosittain värikartan, jonka tarkoitus on inspiroida alan toimijoita. Tämä värikartta sisältää monia ns sammutettuja, murrettuja värejä. Heimtextilin värikartan jokainen väri on nimetty niin, että se resonoi paitsi tunteen tasolla, myös ilmapiiri, mieliala, aistihavainnot huomioiden. Tarkoituksena on löytää visuaalisen havainnon lisäksi jotain syvempää ymmärryksen tasoa.
Edellä on siis nostettu väreistä ruskea ja sininen. Ruotsalainen trendienetsijä Stefan Nilsson nosti omassa esityksessään kolme muuta väritrendiä. Jo viime vuonna hän nosti esiin keltavihreän (chartreuse), jota näkyi edelleen Heimtextilin messuilla tekstiileissä. Uutena sävynä hän esitti oranssin, jota hän itse määritteli kansanperinteiseksi oranssiksi (folklore orange). Kolmantena väritrendinä hän piti pastellivärejä, joita hän kutsui termiltä Lingerie-colors – harmaan ja beigen sävyjä, joihin on lisätty hiukan muuta pastellia mukaan.
Kuosit
Uutena kuositrendinä Nilsson huomasi Maison & Object messuilta ilmeen, jossa tekstiili näyttää likaiselta tai tahraiselta. Tätä hän selitti massatuotannon vastatrendillä. Kun Kaukoidässä valmistetaan massoittain muovisia ja kiiltäviä tuotteita, tuovat tahrat autenttisuutta ja aitoutta tuotteeseen.
Heimtextil messuilla uutena ilmiönä löytyi kodintekstiileistä röyhelöitä, ehkäpä tulossa on eräänlainen Grandma-isoäiti ilmiö?
Ylipäätään tekstiileillä on jo etymologian mukaan rooli tarinankertojana. Alan terminologiasta löytyvät sanat: kehrätä, kutoa, purkautua, kiertää ja löytää punainen lanka. Tekstiilit ovatkin osa kulttuuriperintöä.
Kuoseista Heimtextil-messuilla näkyi koko kirjo. Riippuen omista mieltymyksistä, sieltä saattoi nostaa esiin mitä tahansa; oli kukkia, ruutua ja raitaa. Myös tekoälyllä tehtyjä kuoseja löytyi kattavasti.
Muutosvoimat näkyvät kaikkialla
Kespron Ravintolailmiöt 2025 tutkimuksen mukaan ravintola-alan keskeisiä muutosvoimia ovat globalisaatio, kaupungistuminen, tekoäly/robotiikka, vihreä siirtymä ja väestön ikääntyminen. Tutkimuksessa nostetaan kolme ilmiötä: aitous lautasella ja lasissa, hyvinvointia ruuasta ja seurasta sekä rentous on arjen luksusta.
Teemoista aitous näkyy tällä hetkellä monessa asiassa. Aidot raaka-aineet, aito kohtaaminen ja aito vuorovaikutteisuus elämyksissä. Hyvinvointi on tärkeää sekä fyysisesti, psyykkisesti että emotionaalisesti. Rentous näkyy niin palvelussa kuin yllätyksellisissä makuyhdistelmissä, jotka voivat rikkoa perinteitä. Kiireettömyys mahdollistaa arjesta irtautumisen sekä aikaa ja tilaa palautua ja hengähtää.
Aitous näkyy tällä hetkellä monella tapaa. Aidot kohtaamiset, aidot teot, aidot brändit, jotka ovat käyttäneet aikaa löytääkseen oman erityislaatunsa. Jokainen on erilainen ja se on vahvuus. Aitous kannattaa valjastaa myös viestintään.
Kuluttajakäyttäytymisen hidas muutos
Kuluttajakäyttäytyminen on ollut murroksessa jo tovin. Vastuullisuus on arvo, jota monet peräänkuuluttavat, mutta tiukan paikan tullen muut arvot jyräävät kuitenkin ohi. Monet vastuullisen vaihtoehdon tarjoavat yritykset ovat hämillään, kun mielipiteet ja teot eivät vastaa toisiaan.

Uskon, että isossa kuvassa meillä ei ole muita vaihtoehtoja kuin katsoa tosissaan peiliin ja pohtia, mitkä arvot ovat meille todellisuudessa tärkeitä. Meillä on hyviä esimerkkejä kuten Planetaarinen vaatekaappi, joka kannustaa pukeutumaan ilolla ja planeetan kantokyvyn rajoissa. Moni on havahtunut siihen, että määrä ei aina tuota iloa ja järkevämpää olisi panostaa laatuun. Vaikka emme käyttäisi vaatteisiin ja muuhun kuluttamiseen enempää rahaa kuin tähänkään asti, voisimme katsoa tarkemmin, mihin sen kulutamme.
Aina asiat eivät ole yksinkertaisia ja helppoja, vaikka me kuluttajat sitä toivoisimme. Tarvitaan lisää keskustelua ja tietoa.
Me Fiblonilla haluamme kertoa asiakkaille, miten he voivat valinnoillaan rakentaa kestävämpää maailmaa joka päivä. Miten vältetään hävikkiä ja varmistetaan että riittävästi riittää.
Kirjoittaja innostuu trendeistä ja ilmiöistä ja yrittää etsiä selityksiä ja yhteyksiä niiden välillä, hämmästelee alati ympäröivää maailmaa ja pyrkii löytämään ilon siemeniä mitä erikoisimmista paikoista.