Vastuullisuudessa on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana tapahtunut merkittävä käsitteellinen muutos. Aluksi se nähtiin ympäristöohjelmana, erillisenä ja raportoitavana kokonaisuutena. Sen jälkeen siitä tuli yritysvastuun projekti ja myöhemmin ESG, integroitu viitekehys. Parhaimmillaan vastuullisuus ei enää edellytä erillistä ohjelmaa, vaan ohjaa kaikkea yrityksen toimintaa. Tämä matka tehdään askel kerrallaan ja jokainen askel vaatii tekoja, ei vain tahtoa.
Mistä teot lähtevät liikkeelle?
Vastuullisuustyön kypsymistä voi kuvata portaikkona. Se on osuva vertauskuva, koska portailla kuljetaan vain yhteen suuntaan. Ensimmäinen askelma on ottaa vastuullisuus mukaan johtamiseen, ei irralliseksi hankkeeksi. Se tarkoittaa, että vastuullisuus on mukana siinä, miten päätöksiä tehdään ja mihin resursseja ohjataan. Toisella askelmalla siirrytään konkreettiseen tekemiseen: materiaalivalintoihin, prosessien kehittämiseen, kumppanuuksiin ja siihen, miten omat tuotteet toimivat asiakkaan arjessa.
Kolmannella askelmalla vastuullisuus ei enää ole vastaus ulkoisiin odotuksiin, vaan sisäistä liiketoimintalogiikkaa ja edelläkävijyyttä. Yritys ei ainoastaan kehitä omaa toimintaansa, vaan luo laajempaa vastuullisuusymmärrystä ja arvoa myös muille. Se näkyy siinä, mitä päätetään tehdä ja ennen kaikkea siinä, mitä päätetään jättää tekemättä.
Portaikon ylimmällä askelmalla omaa alaa katsotaan ulkopuolelta. Osallistutaan rakenteelliseen muutokseen, vaikutetaan ja suunnataan kohti sellaista polkua, jota ei vielä ole raivattu. Siellä ei vielä ole ruuhkaa. Lautasliinatehtaalla vastuullisuusvaikuttaminen on kirjattu tulevaisuuspolkuun jo vuonna 2009, ja nyt olemme siellä, mikä silloin asetettiin tavoitteeksi, portaalla neljä. Se tarkoittaa laajassa mittakaavassa vastuullisuustyötä myös oman toimialan ulkopuolella: ei ainoastaan olemassa olevien käytäntöjen kehittämistä, vaan uuden luomista ja suunnan näyttämistä sinne, minne kaikkien tulisi yhdessä pyrkiä.
Vuosien mittaan olemme oppineet, että vastuullisuustyön kehittyminen ei vaadi täydellisyyttä, vaan ennen kaikkea jatkuvuutta. Joka vuosi hieman enemmän kuin edellisenä. Raportointi on pitänyt kysymykset elossa: missä on menty eteenpäin, missä on vielä matkaa. Rehellinen tarkastelu on edellytys sille, että kehittyminen on aitoa eikä vain viestinnällistä.
Nyt olemme siellä, minne vuonna 2009 asetettiin tavoite. Se ei kuitenkaan ole piste, vaan lähtökohta seuraavalle.
Tekeminen ratkaisee enemmän kuin täydellisyys
Vastuu Groupin pk-yritysten vastuullisuus 2025-tutkimuksen mukaan 84 % suomalaisista pk-yrityksistä pitää vastuullisuutta tärkeänä. Vain 19 % raportoi siitä. Kuilu kertoo luultavimmin siitä, että tekeminen ei ole vielä löytänyt muotoaan.
Suuryrityksissä tilanne on erilainen: FIBS ry:n Yritysvastuu 2025 -tutkimuksessa 40 % Suomen suurimmista yrityksistä kertoi jättäneensä tekemättä investointeja, jotka olivat kestävän kehityksen vastaisia. Siinä kohtaa vastuullisuus on jo liiketoimintalogiikkaa.
Strategiaan kirjaaminen on alku. Päätösten antaminen vastuullisuudelle aito ohjausvoima, myös silloin kun se tarkoittaa luopumista. Ja juuri silloin, kun se on vaikeinta perustella, suunnan pitäminen ratkaisee eniten.
Vastuullisuusportaikolla ei voi hypätä huipulle kerralla. Mutta jokaisella askeleella oppii jotain, mitä seuraavalla ei enää tarvitse oppia alusta. Tärkeintä on aloittaa ja jatkaa.